Valitus, jonka Voss of Norway ASA on tehnyt 6.8.2013 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-178/11, Voss of Norway ASA v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), 28.5.2013 antamasta tuomiosta
(Asia C-445/13 P)
2013/C 344/70
Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset
Valittaja: Voss of Norway (edustajat: avvocato F. Jacobacci ja avvocato B. La Tella)
Muu osapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset
—
unionin yleisen tuomioistuimen 28.5.2013 asiassa T-178/11 antama tuomio on kumottava
—
SMHV on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Voss of Norway (jäljempänä Voss) vaatii valituksellaan kumottavaksi Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen 28.5.2013 asiassa T-178/11 antaman tuomion (jäljempänä valituksenalainen tuomio), jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi Vossin kanteen, jolla vaadittiin kumottavaksi sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ensimmäisen valituslautakunnan (jäljempänä valituslautakunta) 12.1.2011 asiassa R 785/2010-1 tekemä päätös (jäljempänä riidanalainen päätös), jolla hyväksyttiin Nordic Spiritin esittämä, Vossin 3.12.2004 rekisteröimää yhteisön tavaramerkkiä koskeva vaatimus mitättömäksi julistamisesta.
Valitus perustuu seuraaviin valitusperusteisiin:
 
Ensimmäinen valitusperuste: valituksenalaisessa tuomiossa ei valittajan mukaan otettu huomioon Vossin unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämää toista kanneperustetta eli sitä, että todistustaakka oli valituslautakunnassa käännetty.
Unionin yleinen tuomioistuin ei valittajan mukaan arvioinut sitä, oliko valituslautakunta tehnyt oikeudellisen virheen todistustaakkaa koskevan menettelykysymyksen osalta. Valittajan mukaan tällä valitusperusteella on itsenäinen merkitys koko yhteisön tavaramerkkioikeudessa. Sen mukaan tällainen käännetty todistustaakka, joka on yleisten oikeusperiaatteiden vastainen, voi vakiintua osaksi merkityksellistä oikeuskäytäntöä. Valituslautakunnan päätös ja valituksenalainen tuomio on valittajan mukaan pelkästään tästä syystä kumottava.
 
Toinen valitusperuste: myös unionin yleinen tuomioistuin siirsi virheellisesti todistustaakan
Valittajan mukaan myös unionin yleinen tuomioistuin siirsi yksinomaan Nordic Sprit AB:llä rekisteröidyn yhteisön tavaramerkin pätevyyden riitauttaneena osapuolena olleen todistustaakan Vossille, jonka piti esittää konkreettista näyttöä siitä, että Vossin tavaramerkki oli erottamiskykyinen. Tässä yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin viittasi oikeuskäytäntöön, joka koskee tavaramerkkihakemuksia, ja rekisteröimättömiä tavaramerkkejä, joihin ei Vossin rekisteröidyn yhteisön tavaramerkin tavoin sovelleta pätevyysolettamaa. Tämä on valittajan mukaan selkeästi oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien sääntöjen ja määräysten, yhteisön tavaramerkkiasetuksen (1) 99 artiklan ja yhteisön tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen (2) 37 säännön b kohdan iv luetelmakohdan vastaista, mikä valittajan mukaan riittää itsessään riidanalaisen päätöksen kumoamiseen.
 
Kolmas valitusperuste: alan käytännöt ja tavat määritettiin virheellisesti yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan virheellistä soveltamista merkitsevällä tavalla
Valittajan mukaan unionin yleinen tuomioistuin totesi tuomionsa 45 kohdassa virheellisesti, että on tarpeen varmistaa, poikkeaako riitautettu yhteisön tavaramerkki huomattavasti merkityksellisen alan käytännöistä ja tavoista. Kolmiulotteista muotoa esittävän tavaramerkin erottamiskyvyn arvioiminen edellyttää näin ollen ennen kaikkea ”alan käytäntöjen” tarkastelua, jotta voidaan ratkaista, voiko kuluttaja erottaa tietyn kolmiulotteisen tavaramerkin muiden yritysten tavaramerkeistä.
Unionin yleisen tuomioistuimen yksilöinti alan käytännöistä ei valittajan mielestä selvästikään vastaa juoma-alalla sovellettavaa, vakiintunutta ”käytäntöjen” määritelmää. Unionin yleisen tuomioistuimen yksilöimät alan käytäntöjä koskevat indikaattorit ovat valittajan mukaan ensinnäkin asiallisesti virheellisiä (viittaus sylinterinmuotoiseen osaan, jota ei ole olemassa) ja niin epämääräisiä ja yleisiä, että jos niitä sovellettaisiin, yksikään juomapullo ei läpäisisi erottamiskykyisyystestiä (ei edes tunnettu Coca-Cola-pullo, jos se olisi mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen kohteena). Sitä vastoin mitättömyysosasto määritti valittajan mukaan alan käytännöt asianmukaisesti.
Valittaja mainitsee edelleen, että valituslautakunta totesi 1.2.2012 asiassa R 2465/2011-2 (Freixenet v. SMHV) tekemänsä päätöksen 36 kohdassa, että tutkija tai valituslautakunta eivät ole aikaisemmin esittäneet asiakirjoja, joissa olisi viitattu todelliseen markkinatilanteeseen hakemuksen jättämisajankohtana, eikä yksilöinyt tai maininnut mitään konkreettista esimerkkiä samanlaisista tai samankaltaisista pulloista, jotka olisivat olleet alalla yleisessä käytössä ennen mainittua ajankohtaa. Tällainen puute on riittävä peruste valituksen hyväksymiselle. Unionin yleinen tuomioistuin ei kuitenkaan valittajan mukaan esittänyt konkreettisia esimerkkejä alan käytännöistä ja sovelsi näin ollen yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa virheellisesti.
 
Neljäs valitusperuste: oikeudellinen virhe Vossin pullonmuotoisen tavaramerkin erottamiskyvyn arvioinnissa — yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan virheellinen soveltaminen
Erottamiskykyä koskevasta asiaan sovellettavasta oikeuskäytännöstä ilmenee valittajan mukaan, että tavaramerkkiä on arvioitava ja tarkasteltava kokonaisuutena ja että sen kunkin osan tarkasteleminen ainoastaan edesauttaa kokonaisarviointia mutta ei voi korvata sitä. Valituksenalaisessa tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin tarkasteli valittajan mukaan yksinomaan jokaista osaa erikseen eikä arvioinut tavaramerkkiä kokonaisuutena.
Niinpä unionin yleinen tuomioistuin teki valittajan mukaan oikeudellisen virheen, kun se arvioi tavaramerkin erottamiskykyä, koska se ei ottanut vaaditulla tavalla huomioon tavaramerkistä saatavaa yleistä vaikutelmaa vaan valitsi väärän lähestymistavan purkamalla tavaramerkin osatekijöihinsä, joita kaikkia se piti jossain määrin omaperäisinä.
 
Viides valitusperuste: vakava todistusaineiston vääristyneenä huomioon ottaminen, koska kolmiulotteista muotoa verrattiin kaksiulotteisiin osiin ja koska alan tavat ja käytännöt määritettiin virheellisesti
Valittajan mukaan toteamukset ”valtaosassa markkinoilla olevista pulloista on sylinterinmuotoinen osa” ja ”pulloja on kaikenmuotoisia ja -kokoisia”, ovat molemmat paikkansapitämättömiä, mutta unionin yleinen tuomioistuin on kuitenkin nimenomaisesti tai implisiittisesti toistanut molemmat hylätäkseen kanteen, jolla vaadittiin valituslautakunnan päätöksen kumoamista, mikä valittajan mukaan edelleen vahvistaa oikeudellista virhettä merkitsevää tosiseikkojen tai näytön huomioon ottamista vakavasti vääristyneessä muodossa.
 
Kuudes valitusperuste: unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisu vaikeuttaa kolmiulotteisten tavaramerkkien rekisteröimistä, mikä merkitsee valittajan mukaan yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan, luettuna yhdessä saman asetuksen 4 artiklan kanssa, virheellistä soveltamista
Unionin yleisen tuomioistuimen arvioinnista seuraa valittajan mukaan se, että tuotepakkauksen on mahdotonta erottua samanaikaisesti sekä kokonaisuutena että erillisten osiensa yhdistelmänä. Käytännössä tästä seuraa valittajan mukaan se, ettei mikään tuotepakkaus voi koskaan läpäistä valituksenalaisessa tuomiossa käytettyä erottamiskykyisyystestiä, mikä on yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen vastaista.
(1)  Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 (EYVL L 11, s. 1), korvattu yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).
(2)  Yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen N:o 40/94 täytäntöönpanosta 13.12.1995 annettu komission asetus (EY) N:o 2868/95 (EYVL L 303, s. 1).

Full & Egal Universal Law Academy