UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

13 päivänä helmikuuta 2014 ( *1 )

”Sosiaalipolitiikka — Direktiivi 92/85/ETY — Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu — Raskaana olevat, äskettäin synnyttäneet tai imettävät työntekijät — Äitiysloma — Palkanmaksun ja/tai riittävän korvauksen jatkuminen — Direktiivi 96/34/EY — Vanhempainlomaa koskeva puitesopimus — Yksilöllinen oikeus vanhempainlomaan lapsen syntymän tai lapseksiottamisen vuoksi — Työsuhdetta ja palkanmaksua koskevat ehdot — Kansallinen työehtosopimus — Työntekijät, jotka ovat jääneet äitiysvapaalle keskeytettyään palkattoman vanhempainloman — Palkanmaksun epääminen äitiysvapaan ajalta”

Yhdistetyissä asioissa C‑512/11 ja C‑513/11,

joissa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvista ennakkoratkaisupyynnöistä, jotka työtuomioistuin (Suomi) on esittänyt 28.9.2011 tekemillään päätöksillä, jotka ovat saapuneet unionin tuomioistuimeen 3.10.2011, saadakseen ennakkoratkaisun asioissa

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry

vastaan

Terveyspalvelualan Liitto ry,

kuultavana

Mehiläinen Oy (C-512/11),

sekä

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

vastaan

Teknologiateollisuus ry ja

Nokia Siemens Networks Oy (C-513/11),

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Ilešič, varapresidentti K. Lenaerts, joka hoitaa kolmannen jaoston tuomarin tehtäviä, sekä tuomarit A. Ó Caoimh (esittelevä tuomari), C. Toader ja E. Jarašiūnas,

julkisasiamies: J. Kokott,

kirjaaja: hallintovirkamies C. Strömholm,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 8.11.2012 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

—

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, edustajinaan asianajaja A. Vainio ja asianajaja T. Lehtinen,

—

Terveyspalvelualan Liitto ry ja Mehiläinen Oy, edustajanaan asianajaja M. Kärkkäinen,

—

Teknologiateollisuus ry ja Nokia Siemens Networks Oy, edustajinaan asianajaja S. Koivistoinen ja asianajaja J. Ikonen,

—

Suomen hallitus, asiamiehenään J. Heliskoski,

—

Viron hallitus, asiamiehenään M. Linntam,

—

Espanjan hallitus, asiamiehenään A. Rubio González,

—

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään S. Ossowski, avustajanaan barrister S. Lee,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään I. Koskinen ja C. Gheorghiu,

kuultuaan julkisasiamiehen 21.2.2013 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

Ennakkoratkaisupyynnöt koskevat toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19.10.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY (kymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, EYVL L 348, s. 1), UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta 3.6.1996 annetun neuvoston direktiivin 96/34/EY (EYVL L 145, s. 4) ja miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5.7.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (EUVL L 204, s. 23) tulkintaa.

Nämä pyynnöt on esitetty kahdessa oikeudenkäynnissä, joista ensimmäisessä vastakkain ovat yhtäältä Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry (jäljempänä TSN) ja toisaalta Terveyspalvelualan Liitto ry, kuultavana Mehiläinen Oy (jäljempänä Mehiläinen), ja toisessa yhtäältä Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja toisaalta Teknologiateollisuus ry ja Nokia Siemens Networks Oy (jäljempänä Nokia Siemens) ja joissa on kyse siitä, että kahden suomalaisen työntekijän työnantajat kieltäytyivät heihin sovellettavien työehtosopimusten nojalla maksamasta työntekijöille palkkaa, josta työehtosopimuksissa normaalisti määrätään äitiysvapaan ajalta, sillä perusteella, että nämä työntekijät ovat jääneet äitiysvapaalle suoraan palkattomalta hoitovapaalta.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Unionin oikeus

Direktiivi 92/85

Direktiivin 92/85 johdanto-osan 1. ja 17. perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”[ETY:n] perustamissopimuksen 118 a artiklassa määrätään, että neuvosto antaa direktiivein vähimmäisvaatimukset edistääkseen erityisesti työympäristön parantamista työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun paremman laadun takaamiseksi,

– –

äitiyslomaa koskevilla säädöksillä ei ole merkitystä, jollei niihin liitetä työsopimuksessa olevien oikeuksien säilyttämistä [ja palkanmaksun jatkumista] ja/tai oikeutta riittävään korvaukseen – –,”

Direktiivin 92/85 8 artiklan otsikkona on ”Äitiysloma”, ja sen 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen 2 artiklassa mainituille työntekijöille oikeuden vähintään 14 viikon pituiseen yhtämittaiseen äitiyslomaan, joka kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti ajoittuu ennen ja/tai jälkeen synnytyksen.”

Direktiivin 92/85 11 artiklassa, jonka otsikkona on ”Työhön liittyvät oikeudet”, säädetään seuraavaa:

”Jotta 2 artiklassa määritellyille työntekijöille voidaan taata tämän artiklan mukaiset oikeudet terveyden ja turvallisuuden suojeluun, on säädettävä, että:

– –

edellä 8 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa on varmistettava seuraavat asiat:

edellä 2 artiklassa tarkoitettujen työntekijöiden työsopimukseen liittyvät, muut kuin jäljempänä b alakohdassa tarkoitetut oikeudet,

palkan maksun jatkuminen ja/tai oikeus riittävään korvaukseen 2 artiklassa tarkoitetuille työntekijöille,

edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu korvaus katsotaan riittäväksi, mikäli se takaa asianomaiselle työntekijälle vähintään samansuuruisen tulon kuin tämä saisi terveydellisistä syistä tapahtuneen työskentelyn keskeytymisen vuoksi, kuitenkin kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti määrätyn ylärajan puitteissa,

jäsenvaltiot voivat määrätä, että kyseisen työntekijän on täytettävä kansallisessa lainsäädännössä määritellyt edellytykset 1 kohdassa ja 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun palkan tai korvauksen saamiseen.

Nämä edellytykset eivät missään tapauksessa saa sisältää vaatimusta yli kahdentoista kuukauden pituisesta työskentelystä välittömästi ennen synnytystä.”

Direktiivi 96/34

Direktiivillä 96/34 pannaan täytäntöön toimialaltaan yleisten työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.12.1995 tekemä vanhempainlomaa koskeva puitesopimus (jäljempänä puitesopimus).

Direktiivin 96/34 liitteenä olevan puitesopimuksen johdanto-osassa todetaan seuraavaa:

”– – puitesopimus merkitsee UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n sitoutumista ottamaan käyttöön vanhempainlomaa ja pakottavista syistä töistä poissaoloa koskevat vähimmäismääräykset, jotka ovat tärkeä keino sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tasa-arvoista kohtelua naisten ja miesten välillä.”

Puitesopimuksen 1 lausekkeen, jonka otsikkona on ”Tarkoitus ja soveltamisala”, sanamuoto on seuraava:

”1.

Tässä sopimuksessa esitetään vähimmäismääräykset, joiden tarkoituksena on helpottaa työssä käyvien vanhempien työhön ja perheeseen liittyvien velvollisuuksien yhteensovittamista.

Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, sekä naisiin että miehiin, joilla on kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevissa säädöksissä, työehtosopimuksissa tai käytännöissä määritelty työsopimus tai työsuhde.”

Puitesopimuksen 2 lausekkeessa, jonka otsikkona on ”Vanhempainloma”, määrätään seuraavaa:

”1.

Jollei 2 lausekkeen 2 kohdasta muuta johdu, työntekijöillä, niin naisilla kuin miehilläkin, on tämän sopimuksen nojalla yksilöllinen oikeus vanhempainlomaan lapsen syntymän tai lapseksi ottamisen vuoksi, jotta he voisivat huolehtia lapsesta vähintään kolmen kuukauden ajan tiettyyn ikään asti, joka voi ulottua kahdeksaan vuoteen ja jonka jäsenvaltiot ja/tai työmarkkinaosapuolet määrittelevät.

– –

Vanhempainloman myöntämisperusteet ja sen hakemista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja/tai työehtosopimuksissa tämän sopimuksen vähimmäismääräyksiä noudattaen. – –

– –

Vanhempainloman päättyessä työntekijällä on oikeus palata takaisin aiempaan työhönsä, tai jos tämä on mahdotonta, hänen työsopimuksensa tai työsuhteensa mukaiseen vastaavaan tai samankaltaiseen työhön.

Työntekijälle vanhempainloman alkuun mennessä kertyneet tai kertymässä olevat edut on säilytettävä sellaisinaan vanhempainloman loppuun asti. – –

Jäsenvaltiot ja/tai työmarkkinaosapuolet määrittelevät työsopimusta tai työsuhdetta koskevat järjestelyt vanhempainloman ajaksi.

– –”

Puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa tai ottaa käyttöön kyseisessä sopimuksessa määrättyjä suotuisampia määräyksiä.

Suomen oikeus

Sovellettava lainsäädäntö

– Työsopimuslaki

Työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 3 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Saman lain 4 luvun 8 §:n mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden ajalta.

– Sairausvakuutuslaki

Sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 1 §:n 1 momentissa säädettiin, että vakuutetulla on oikeus vanhempainpäivärahaan edellyttäen, että hän on asunut Suomessa vähintään 180 päivää välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa tai ennen 11 §:ssä tarkoitetun lapsen sijoittamista vakuutetun luokse.